Keskeisimmät teemat Josh Hommen sanoituksissa

– Kukaan ei tiedä, joku tietää, joku tietäisi, tai kaikki tietää (jotain)
– Joku tai jokin on hukassa
– Jonkun pitää löytää jokin, tai joku ei voi löytää jotain
– Minä tulen tekemään jotain
– Sinä olet jossain
– Liikkuminen kulkuväylillä (mm. kävely jalkakäytävällä, ajaminen maantiellä, umpikujat)
– Silmät pitää joko aukaista tai sulkea

Rock Werchter 2010: sunnuntai

Jälkijunassa tullaan, mutta pistetäänpä nyt festarit pakettiin yksi kerrallaan.

Rock Werchterin viimeinen päivä käynnistyi The Black Keys -jenkkikaksikolla. Säröinen, kitaravetoinen rock toimi vallan mainiosti festarialueen nurmikolta seurattuna. Yhtye kiertää loppuvuodesta Eurooppaa, mutta näillä näkymin heitä ei Pohjoismaissa nähdä. Toivottavasti yhtye saadaan kuitenkin Suomeen jossain vaiheessa.

Seuraavana päälavalla oli neljä vuotta sitten Provinssirockissa näkemäni Alice In Chains. Tällä kertaa bändillä oli tarjota uutta musiikkia. Uutukaisista kuultiin Check My Brain, Your Decision ja Acid Bubble. Vanhoista biiseistä soitettiin mm. No Excuses sekä lopun Man In The Box, Would? ja Rooster -kolmikko. Varma keikka.

Yksi matkan kohokohdista tapahtui seuraavana päivänä lentokentällä kun törmäsimme AIC-laulaja William DuValliin ja pääsimme hänen kanssaan kuvaan. Pitkä ja ystävällinen heppu.

AIC:n lopetettua riensin kakkoslavalle tsekkaamaan loput Gomezin keikasta. Bändi soitti rokkiaan hyväntuulisesti. Vanha Fill My Cup ja tuoreimman A New Tide -levyn Airstream Driver jäivät setistä mieleen.

Päivän viimeinen tsekkaamani yhtye ennen Pearl Jamia oli Them Crooked Vultures. Bändi soitti todella lujaa, tulpat sai tunkea syvälle korviin. Rumpali Dave Grohl jakaa Foo Fighters -toverinsa Taylor Hawkinsin kanssa saman soittotyylin: mitä kovempaa rumpuja lyö, sen parempi.

TCV:n keikka tarjosi tiukkaa bändisoittoa ilman visuaalisia koristeita. Hyvin kitaristi Alain Johannesilla vahvistettu kolmikko soittikin, mutta keikka ei noussut elämää suuremmaksi kokemukseksi. Sitten olikin Pearl Jamin vuoro.

Mitä Belgian festarimatkasta sitten jäi käteen? Kasa hienoja keikkoja, kolme bändipaitaa, palanut niska ja iso Visa-lasku, mutta myös päätös siitä etten enää lähde neljän päivän festareille telttamajoitukseen.

Tunnelmaltaan Rock Werchter ei ole Suomesta tulevalle Roskilden veroinen, sillä em. vetää (luonnollisesti) puoleensa lähimaiden rokkikansaa joihin on mielestäni vaikeampi samaistua kuin pohjoismaisiin rokkaajiin. Lisäksi Werchterissä on vaikeampi löytää uusia bändejä sillä niitä yksinkertaisesti on vähemmän.

Rock Werchterissä on satsattu määrän sijasta suosittuihin bändeihin jotka varmistavat lipunmyynnin sujumisen. Isot bändit ovat tietysti varmoja esiintyjiä, mutta toisaalta yllätyksille ja uuden löytämiselle ei jää paljon sijaa.

Toki monet voivat kokea helppona sen, ettei festareilla ole viittä lavaa joilla soittaa outoja bändejä. Se heille suotakoon, mutta suuntaan ensi vuonna katseeni jonnekin muualle. Sziget Budapestissä saattaisi toimia, mutta ainakin tänä vuonna se on hankalasti Flow:n kanssa päällekkäin.

Them Crooked Vultures Hoveen ja Roskildeen

Tänään julkaistut uutiset kertovat, että TCV esiintyy Norjan Hovessa keskiviikkona 30.6.. Yhtye on myös kiinnitetty Roskilden headlineriksi, mutta uutiset eivät kerro mille päivälle. Veikkaan, että kyseessä on Roskilden avajaispäivä torstai 1.7., koska se on tuon Hove-keikan suhteen logistis-ekonomisesti kätevin päivä.

EDIT 22.2.2010: Roskilden esiintyminen onkin perjantaina 2.7.2010, ja tuohon väliin on ilmestynyt keikka Ruotsissa.

June 30 Hove Festival
July 01 Peace and Love
July 02 Roskilde

Them Crooked Vultures

Olen nyt kuunnellut tuon superryhmän levyn kymmenisen kertaa läpi. Hemmetin hieno levy, joka kuulostaa juuri osiensa summalta. Kuulostaa siltä, kuin Queens of The Stone Agea soitettaisiin Nirvanan In Uteron rumputatsilla, ja mukana olisi aavistus Led Zeppeliniä.

Kaikki nuo osat ovat hienoja, mutta hei oikeasti, vaikka tämä on todella mainio platta, niin pikkuisen yliampuvia ovat kaikki puheet vuosikymmenen klassikosta, joita kovilta fanittajilta yhtenään kuulee. Jotta tästä saataisiin klassikko, tässä täytyisi olla erinomaisesti soitettujen ja erinomaiselta kuulostavien hyvien biisien sijasta erinomaisia biisejä. Tämän pitäisi olla Songs for the Deaf John Paul Jonesilla. Songs for the Deaf oli vuosikymmenen klassikko.

Yhtä kaikki, tämä on mahtavaa Led Zep -junttausta – toivottavasti tätä saadaan vielä pari levyä lisää ja toivottavasti saadaan herrat käymään Suomessakin.

Vilkaise Spotifystä ja päättele itse.

Them Crooked Vultures: Nobody Loves Me, And Neither Do I (Live @ Rock En Seine)

Homme-Jones-Grohl(-Johannes) -superkokoonpano on kierrellyt Euroopan festivaaleja Hollannissa, Belgiassa, Englannissa ja Ranskassa. Videoevidenssiä löytyy Youtubesta aika hyvin. Katsokaa sieltä.

Mutta mikä onkaan tässä biisissä John Paul Jonesin käyttämä basso? Aika vänkä vehje.

Them Crooked Vultures

Dave Grohl Nirvanasta / Foo Fightersistä, Josh Homme QOTSAsta ja John Paul Jones Led Zeppelinistä ovat studiossa nauhoittamassa levyä Them Crooked Vultures -nimellä. Onpa melkoinen superkokoonpano.

Odotettavissa on myös kiertue, mutta vielä emme tiedä, nähdäänkö bändiä Euroopassa. Toivottavasti tulevat, nimittäin tuo yhtälö on tosi hankala mokata.