Foo Fighters: Sonic Highways -sarja lupaa paljon

Lokakuun puolivälissä HBO:lla alkaa Foo Fightersin Sonic Highways -sarja, jossa seurataan bändiä nauhoittamassa uutta Sonic Highways -albumia kahdeksassa eri kaupungissa lukuisien vierailijoiden kanssa. Mukana on myös Barack Obaman haastattelu, koska kukapa vanha HC-punkkari ei olisi joskus Yhdysvaltain pressaa haastatellut.

Trailerin perusteella vaikuttaa kiinnostavalta, ja samanhenkiseltä kuin aiempi erinomainen Back and Forth -dokkari edellisen levyn teosta. Isoja nimiä ja vakuuttavia nimiä (kuten Ian MacKaye, Slash, Dolly Parton, Willie Nelson, Paul Stanley, Rick Nielsen) välähtelee ruudussa.

Aika lupaavaa on. Tähän mennessä paras roksarja on ollut NOFX:n Backstage Passport, joka paikoin muistuttaa huonoa mukarealitysarjaa, paikoin on on mainio. Nyt taitaa mennä kärkipaikka uusiksi.

Quart Festival 2009 – Slash and Friends

Quart-festivaalien avajaispäivälle oli järjestetty spessuinta spessua, sillä Gunnari-kitaristi Slash oli kutsunut julkkisystävänsä soittamaan kanssaan rokkia parin tunnin ajan. Itse en harmillisesti tuona päivänä ollut paikalla, mutta Youtubeen on pistetty tapahtumasta useita vaihtelevan tasoisia videoita.

Peruskokoonpano:
Slash [ex-GnR, Velvet Revolver] (kitara)
Jason Bonham [Led Zeppelinin rumpalin poika] (rummut)
Chris Chaney [ex-Jane’s Addiction, ex-The Panic Channel] (basso)
John 5 [ex-Marilyn Manson, Rob Zombie] (kitara)
Franky Perez [Scars on Broadway] (laulu)
Teddy Andreadis [ex-Guns N’ Roses] (kosketinsoittimet)

Settilista + videolinkit:
”Immigrant Song”
Highway to Hell
”Hair of the Dog”
”Fall to Pieces”
”Black or White”
Slither
Nightrain” laulu: Leah Duors (McQueen)
Honky Tonk Women” kitara: Ron Wood (Rolling Stones)
Stay With Me” kitara: Ron Wood
Knockin’ on Heaven’s Door” kitara: Ron Wood, laulu: Toby Rand (Juke Kartel)
”It’s Only Rock N’ Roll”
Sweet Child O’ Mine” laulu: Fergie (Black Eyed Peas)
”Barracuda” laulu: Fergie
Black Dog” laulu: Fergie
War Pigs” laulu: Ozzy Osbourne
I Don’t Know” laulu: Ozzy Osbourne
Crazy Train” laulu: Ozzy Osborne
Paranoid” laulu: Ozzy Osbourne
Whole Lotta Love” laulu: Toby Rand
Paradise City” useita laulajia

Slash: The Autobiography

Jokseenkin jokainen 70-luvun loppupuolella syntynyt rok-ihminen on kasvanut Guns N’ Rosesin Appetite for Destructionin parissa. Siksi Slashin omaelämänkerta ilmestyi kirjahyllyyni.

Odotukset eivät olleet korkealla, koska olin lukenut muutaman lyttäävän arvion. Matalahkot odotukseni ylitettiin komeasti. Toilailuista on viihdyttävää lukea, ja jos viettää parikymmentä vuotta humalassa, heroiinissa ja muutamissa muissa valikoiduissa päihteissä, toilailuja mahtuu matkan varrelle.

Tuo kirja vastasi siihen suureen kysymykseen: miksi niin huikean debyyttilevyn tehnyt bändi tuhosi itsensä hitaasti, eikä ikinä pystynyt toistamaan Appetiten meininkiä?

Kirjan vastaus oli aika yksiselitteinen: Axl etääntyi kaikista muista ja alkoi tuittuilla nonstoppina siten, ettei työnteosta tullut mitään. Muiden päihteiden käyttö pahensi asiaa entisestään.

Jos Axl tekisi omaelämänkerran, kuva saattaisi olla toisenlainen.