Provinssin lauantai, 27.6.2015

Provinssirock on nyt Provinssi. Ovat tiputtaneet rockin nimestä pois, ja buukkaavat isoiksi esiintyjiksi EDM-tyyppejä. Calvin Harris ja Deadmau5 tanssittivat kansaa. Olen hämmentynyt. Elän maassa, jossa Provinssirock on EDM-juhla ja Pekka Pouta on hevi-ikoni. Toisesta noista olen fiiliksissä, toisesta en.

Onneksi lauantain teemana minulle oli 90-luvun nostalgia. Faith No More ja Refused palasivat. Kaikkea muutakin oli, mutta eivät ne minulle järin tärkeitä olleet.

Alkuperäinen suunnitelma oli ajaa Helsingistä aamulla tuhatta ja sataa Seinäjoelle, tiputtaa kamat majapaikkaan ja mennä katsomaan heti Scandinavian Music Groupia. Tiedätte kyllä, miten siinä kävi. Emmehän me majapaikasta päässeet liikeelle riittävän nopsaan ja SMG jäi näkemättä. Onnistuimme sen sijaan saunomaan, juomaan olutta ja hankkiutumaan Mallaskosken Panimoravintolaan muistelemaan kahden vuoden takaista Provinssi-kummallisuutta. (Tässä on tarinan potta.)

Pääsimme lopulta alueelle. Siellä oli kaikenlaista yhden-jos-toisensorttista artistia. Koetin seurata niitä, mutta mikään ei tuntunut miltään. Edes normaalisti kiinnostavat artistit eivät iskeneet. Olinkohan setäytynyt? Alkaako ikä painaa ja festarien aika omalta kohdaltani ohi?

#nyrkkitappelu #provinssi

A photo posted by Henry Lehto (@hlehto) on

Menin katsomaan Nyrkkitappelua. Setäytymiseni piirteet alkoivat kadota. Vähän hypitytti ja roksotus kuulosti hyvältä. Viimeisimpään Nyrkkitappelu-plattaan olin tykästynytkin, ja keikalla kuullut kokonaan uudet biisit antoivat luottoa seuraavan levynkin laatuun.

Olipa kova. #refused #provinssi

A photo posted by Henry Lehto (@hlehto) on

Refused @ #provinssi

A photo posted by Henry Lehto (@hlehto) on

Nyrkkitappelun jälkeen oli Refused, johon olin ladannut isot odotukset. Päätin, että setäily saa luvan loppua ja menin koko keikan ajaksi pittiin pomppimaan ihan pekkapoutana. Kohta 38-vuotias kroppani ei ole täysin tällaiseen suunniteltu, mutta saa sitä toimistojäbäkin pogota.

Sisäsiisteiltä näyttäneet punkkarit painoivat tunnin vimmalla. Tauko ei näytä sammuttaneen paloa. Viikolla tulleen uuden levyn biisit olivat ihan kunniallisesti klassikkomateriaalin seassa. Vaikka tämä periaatteessa on kansainvälinen akti, vasta keikalla tajusin, että Refusedilla oli kotikaupungistaan lyhyempi matka paikan päälle kuin minulla.

Faith No More

Refusedin jälkeen Faith No More syötti nostalgiaa 90-lukua kaipaaville faneille. Sitä jengi haluaa ja sitä se saa. Hieman inflaatiota on FNM:n näkeminenkin kärsinyt, kun on myöhempinä päivinä ollut mahdollisuus nähdä moneen kertaan. Ehkä siksi siitä tuntuu ihan viimeinen puristus jääneen – mutta Faith No Moren perussuorituskin on aivan helposti sen arvoinen, että kannattaa ajaa Seinäjoelle.

Kummallisin perseily on tätä nykyä jäänyt festarireissuista pois, ja ne ovat entistä lyhyempiä. Minulle kovimmat bändit ovat sellaisia, joissa on vahva nostalgian sävy. Ehkä nykyisistä bändeistä ne, joille lämpenen, eivät enää ole riittävän suuren festarimassan bändejä. Ei porukka maksaisi hunajaa Screaming Femalesista, Wavvesista tai Menzingersistä. Ajat ovat muuttuneet, minä taas vähemmän.

Provinssirock on nyt Provinssi

Provinssirock julkisti ensimmäiset ensi kesän esiintyjistään, isoimpina niminä Muse ja Calvin Harris. Samalla festivaalin nimi lyheni muotoon Provinssi.

Uutinen oli myös se että viime vuoden kaksipäiväisen tapahtuman sijaan ensi vuoden festivaali on nelipäiväinen, keskiviikosta lauantaihin. Täältä etelästä katsottuna tuo ei lisää Provinssin houkuttelevuutta. Toki hyvä että muuallakin kuin Etelä-Suomessa on festaritarjontaa, etelässähän sitä riittää.

Provinssi julkistaa lisää esiintyjiä joka päivä tällä viikolla.

Provinssin perjantai

Provinssin perjantai lähti käyntiin sillä, että näytin oman musiikillisen sivistymättömyyteni.

Coheed & Cambria ja Dinosaur Jr. ovat molemmat mainioita artisteja, jotka ovat kaukana valtavirran tuolla puolen. Nuo molemmat ovat myös artisteja, joihin olen tutustunut vain pintapuolisesti.

Molemmat heittivät hienot ja vimmaiset keikat, mutta tällainen turisti ei saa kiinni isosta setistä tuntemattomia kappaleita. Näistä olisi saanut paljon irti, jos ei olisi pihalla tuotannosta.

22.30 oli kaksi vaihtoehtoa, joko miljoonia myynyt Linkin Park tai noin kolme levyä myynyt aivan mainio Absoluuttinen Nollapiste festarin pienimmällä lavalla. Menin katsomaan Absoluuttista Nollapistettä, mikä oli voittajan valinta.

Absoluuttinen Nollapiste on

elävänä levyversiotaan funkimpi ja mutkaisempi. Bändi tarjoili pienelle, mutta omistautuneelle yleisölle toista tuntia mainiota viihdettä.

Illan päätti CMX. Kun on useammankymmentä kertaa nähnyt bändin, onko enää mitään sanottavaa? Hyviähän ne aina ovat.

CMX:n meiningissä kummastutti se, että heillä on viiden tähden levy takana, mutta setissä ei kuultu mitään uusimmalta Talvikuningas-levyltä. Ehkä tämä on vastareaktio taannoisen klubikiertueen Talvikuningas-painotteiselle setille.

Lauantaille ei ole kovin kovat odotukset. Monta hyvää kotimaista on tarjolla ja illalla on pakko tsekata Serj Tankian. Serjin soololevy ei tehnyt minuun vaikutusta, mutta System of a Down -taustan takia Serjin missaaminen olisi pyhäinhäväistys.

zp8497586rq

Norjan festarikesä 2008

Täällä Norjassa festivaalijärjestäjät ovat kertoneet melko avoimesti ensi kesän esiintyjävalinnoistaan. Samaan aikaan Suomessa Provinssirock on julkistanut yhden artistin, Ruisrock ei yhtään, Ilosaarirock ei yhtään. En tiedä mistä tämä suomalaisten festarijärjestäjien hitaus johtuu — onko kyse harkitusta markkinointitaktiikasta vai onko se pakon sanelema toimintatapa.

Julkistetut artistit 1.2.2008 mennessä:

Quart, Kristiansand, 2.-5. heinäkuuta: Anna Järvinen, Asobi Sekus, Cobblestone Jazz, Cradle of Filth, The Enemy, Future of the Left, The Grand, Holy Fuck, I’m from Barcelona, John & Jehn, Johnossi, Keep of Kalessin, Kent, Kool Keith ⁄ Aka Dr. Octagon, Madcon, The Megaphonic Thrift, O’Death, Real Ones, Saul Williams, Spank Rock, Taxi Taxi, Three Trapped Tigers, Totalt Jävla Mörker, UNKLE, Yolz in the Sky

Hove, Arendal, 24.-28. kesäkuuta: Animal Alpha, Avanged Sevenfold, Babyshambles, Band of Horses, Behemoth, Bloody Beetroots, Bullet for my Valentine, Cavalera Conspiracy, Chrome Hoof, Converge, Crystal Castles, Dimmu Borgir, Familjen, Hellacopters, In Flames, Joe Lean and the Jing Jang Jong, Killswitch Engage, Kim Hiorthøy, Les Savy Fav, Lukestar, Matias Tellez, Primordial, Shape of Broad Minds, Slagsmålklubben, The Cool Kids, The Kooks, The National Bank, The Scaramanga Six, The Teenagers, The Wombats, Ungdomskulen, WE, Wild Beasts, Yeasayer

Skral, Grimstad, 10.-12. heinäkuuta: The Presidents of the USA, Big Bang, 22-Pistepirkko, Superfamily, Enslaved, The Floor is made of Lava, Irya Gmeyner, Truls and the Trees, Katzenjammer

Øya, Oslo, 5.-9. elokuuta: Animal Alpha, A-Trak, Buraka Som Sistema, Diplo, diskJokke, Girl Talk, Holy Fuck, Ida Maria, Ingrid Olava, José Gonzales, Kid Sister and A-Trak, Kung Fu Girls, My Bloody Valentine, The National, Okkervil River, Raga Rockers, Sigh & Explode, Silje Nes, Truls and the Trees, WE, Yeasayer

Lippujen hinnat:

Quart 1750 NOK = 218 ?, 4 päivää
Hove 1890 NOK = 235 ?, 5 päivää
Skral 790 NOK = 98 ?, 3 päivää
Øya 1695 NOK = 211 ?, 5 päivää