Tulenko vanhaksi?

Huomasin työmusiikkia etsiessäni Spotifyn Release radarista, että Against Me! oli julkaissut toissaviikolla uuden levyn huomaamattani. Kuuntelin sen kolmeen kertaan. Se on hyvä, joskaan edellistä huippulättyä ei ylitä. En ennen olisi missannut noin hyvän bändin uutta levyä kymmeneksi päiväksi.

Metallica julkaisi tänään kakkossinkun uudelta levyltä. Olen innoissani siitä, että sekä ykkös- että kakkossinkku kuulostavat 80-luvulta, mutta 2010-luvun tuotannolla. Kovasti kaipaan nuoruuden metallia, enkä niinkään etsi uusia metallisuuruuksia fanitettavaksi. Tämä näkyy myös siinä, että varovaisella toiveikkuudella odotan tällä viikolla julkaistavaa Suicidal Tendenciesin uutta levyä, jossa on Dave Lombardo rummuissa.

Lombardo oli rummuissa myös Misfits-reunioneissa, jotka olisin halunnut nähdä. Tosin Provinssin Danzig + Doyle -Misfits-muistelo oli kova ja riitti minulle. Mutta miten vanhaksi olen tullut, kun fiilistelen jotain vuonna 1983 hajonneen bändin yhteenpaluuta?

Jouduin pinnistelemään männäpäivänä, kun mietin, mistä viimeisen muutaman vuoden aikana pinnalle nousseesta artistista oikeasti pidän. Lopulta päädyin Courtney Barnettiin ja Cymbals Eat Guitarsiiin (jolla on kymmenen päivää vanha kova levy!). Fidlar pääsee tälle lyhyelle listalle myös. Ehkä Menzingersinkin voisi laskea tuohon kastiin. (Kas, Menzingersin uusi sinkku on tullut juuri, ja ei-yllättäen olisi mennyt ohi, ellen olisi tätä tekstiä varten tsekannut Spotifyä.)

Olenko setäytymässä? Last.fm:n 50 eniten vuoden aikana kuuntelemassani artistissa on vain kourallinen viimeisen viiden vuoden aikana pinnalle nousseita bändejä, kuten Ghost. Merkit ovat pahasti ilmassa.

Ehkä vanhenenkin. Huomasin parturin suojakaavulle putoavista hiuksista, että harmaannun nopeammin kuin uskoisin. Lisäksi kroppa jaksaa yllättää oudoilla tavoilla. Red Hot Chili Peppersin keikan etkoilla kuuden hengen seurueemme laski, että vain yksi selviää syksystä ilman olennaista lääkärin apua. Se toki on ihan luontevaa 1983 perustetun bändin yleisölle. Tilattiin kännykkäaplarilla safkat etkopaikkana toimineen kaverin duunipaikan saunalle. Syötiin ja juotiin pienpanimo-oluet ja sitten mentiin Areenalle istumapaikoille.

En silti aio vanheta. Pitää vissiin taas skarpata ja katsoa aktiivisemmin, mitä nuorilla artisteilla on annettavana. Mun pitää siivota mun akti. Lopetinko tämän nuoruuden etsimisen viittauksella levyyn, jonka ostin divarista Hämeenlinnasta joskus 1995? Näemmä.

Laura Jane Grace plus Miley Cyrus

Jos olet sensorttinen, että oudot yhdistelmät hämmentävät, ei kannata painaa playta. Alla olevassa videossa tulkitaan Against Me!n uudelta (ilmiömäiseltä!) levyltä True Trans Soul Rebel akustisesti hieman vähemmän punkahtavana versiona normiliveen verrattuna. Tulkitsijoina ovat Laura Jane Grace Against Me!stä ja Miley Cyrus. Miley Cyrus näyttää ravistelevan viimeisetkin Hannah Montanan rippeet niskastaan.

Eikö ole vielä riittävän erikoinen yhdistelmä? Lisätään Joan Jett ja coveroidaan The Replacementsia.

Vuoden paras julkaisu tähän mennessä: Against Me! – Transgender Dysphoria Blues

Viime viikolla julkaistiin Against Me!n Transgender Dysphoria Blues. Tämän viikon olen pyörittänyt sitä enemmän tai vähemmän repeatilla, koska tämä on täysosuma.

Popmusiikkia tehdään usein siten, että tarina on mahdollisimman samastuttava ja mahdollisimman moni voi kuvitella sen kertovan juuri omasta elämästään. Tämä on teemalevy sukupuolidysforiasta ja osin nokkamies/nokkanainen Laura Jane Gracen (ent. Tom Gabel) omaelämäkerrallinen tarina sukupuolenvaihdoksesta.

En koe tuon täysin olevan samastuttava tarina, mutta biisit ovat upeasti kirjoitettuja punkkiralleja vetävästi esitettynä. Äkkiväärän mutkan vetäisevää teemaa pehmentävät aika popisti kirjoitetut melodiat. Kaikessa on kuitenkin riittävästi säröä, ettei tämä Blink-182:lta tunnu.

Käytä 28 minuuttia 43 sekuntia ja rakastu tähän levyyn. Paina tuosta alta play. Nyt.

Against Me! vaihtaa naislaulajaan / Against Me! ei vaihda laulajaa

Against Me! vaihtaa naislaulajaan. Poikkeuksellisen tästä uutisesta tekee se. että Against Me! ei ole vaihtamassa laulajaa. Vaihtuminen naislaulajaan tapahtuu niin, että Tom Gabel tulee tulevaisuudessakin olemaan bändin laulaja, mutta hän aloittaa hormonihoidot ja on tulevaisuudessa tunnettu nimellä Laura Jane Grace.

Jos on tyypillä ollut vaikeaa, kun on identiteettinsä kanssa solmussa, voin vain kuvitella, kuinka vaikeaa se on nyt, kun muutamansataatuhatta ihmistä seuraa prosessia vierestä. Aika punk muuvi.