Foo Fighters kiersi autotalleissa (tässä kohdassa iltapäivälehdet kirjoittaisivat: KATSO VIDEO)

Foo Fighters kiersi fanien autotalleissa soittamassa, ja nappasi siitä 40-minuuttisen videon. Katsokaa, millainen ilo on päällä tuolla vajaa 30 kertaa Foo Fightersit nähneellä jäbällä, jonka autotallissa ollaan 12 minuutin kohdalla. Aikamoinen hetki sillä, kun tajuaa, että Foot soittavat hänen tallissaan ja pääsee myös itse soittamaan bändin kanssa.

Beastie Boys: Don't Play No Game That I Can't Win

Beastie Boys ja Spike Jonze ovat tehneet videon kappaleesta Don’t Play No game That I Can’t Win. Siinä yhtyettä ja vierailevaa Santigoldia esittävät toimintahahmot.

Pakko sanoa että viimeaikaisten Norjan tapahtumien valossa tekee hieman pahaa katsella videota vaikka kyse tosiaan on figuureista.

Via Pitchfork.

Ilosaarirock 2011

Tulin itään ja näin Ilosaarirockin 2011. Viikonlopun aikana ehdin kokea paljon kiinnostavia pikkuisen tuntemattomia bändejä. Sain kiinni hyvästä meiningistä. Aurinkokin helli kaiken muun hyvän lisäksi.

Sweatmaster pisteli lauantailla yhtä viimeisistä seteistään ennen kuin panee pillit pussiin. En näe, miksi pitäisi panna. Tyypit jaksavat vielä runtata menemään, eikä biisimateriaalissakaan tunnu olevan mitään notkahdusta.

Buzzcocksia ei tunnu ikä painavan, eikä loppu ole lähellä. Vaikka kutreissa on harmaata, punkinrutistusta väännettiin kuin olisi 1977.

Lauantain mielenkiintoisimmasta yllätyksestä vastasi japanilainen Melt-Banana, jonka hillitty ulkoasu ja vimmainen ulosanti olivat mukavasti ristiriidassa. Juuri tällaisissa takavasemmalta tulevissa artisteissa Ilosaarirock on tavannut olla muita festareita edellä.

Illan päätti pitkältä tauolta palannut Sielun Veljet, jonka paluusta ehdinkin jo kirjoittaa. Palannut Sielun Veljet oli paras mahdollinen, ja oli etuoikeus olla paikalla, mutta vimma oli jäänyt 80-luvulle.

Sunnuntailla Stam1na pieksi päälavalla metallinrunttaustaan kuin huomista ei olisi. Siitä ei ole ihan hirveän kauan, kun ajatus suomenkielisestä hyväntuulisesta metallista tuntui etäiseltä. Stam1na kumppaneineen on tehnyt siitä aivan täysin luonnollista. Encoreissa päästiin todistamaan WÖYHin Lokki.

Kun on vieraita Norjasta, voi odottaa raskasta metallia. Minulle aiemmin tuntematon Kvelertak tarjosi juuri sitä. Piti vain käydä äkkiä vilkaisemassa sitä, mutta nehän pitivät otteessaan. Vaikken ihan noin metallin reunalle menevästä kamasta kovinkaan usein pidä, tämä keikka näytti sen, että kun tekee hommansa hyvin, ja energiaa riittää, mihin tahansa genreen putoava musiikki on hyvää.

Soittamisen riemua oli myös seuraavana lavalle nousseessa Pertti Kurikan Nimipäivissä. Vaikka soitannollisesti Pertti Kurikan Nimipäivät hapuilee, keikalla oli lämpimämpi ja koskettavampi fiilis kuin millään pitkään aikaan näkemälläni keikalla. Juuri tästä punkissa pitääkin olla kyse – kuka tahansa voi soittaa, ja asenne ja tekemisen ilo ratkaisee enemmän kuin se, että osutaanko ihan metronomitahtiin.

Kävin suurin odotuksin katsomassa Aphex Twiniä. Ehkä se on tottumattomuuttani sähköisen musiikin keikkoihin, kun jään tällaisilla keikoilla kaipaamaan vahvempaa live-elementtiä. Hyvää jyskettähän se oli, ja yleisön reaktio oli voimakkaampi kuin millään muulla YleX-lavan keikalla tänä viikonloppuna.

Ilosaari oli taas mukava reissu. Vielä paremman reissusta teki se, etteivät sääennustusten uhkaamat sateet osuneet minkään artistin kanssa päällekkäin, vaan odottivat kohteliaasti lauantaina soiton loppumista.

Sielun Veljet palasi

Sielun Veljet

Eilen illalla Sielun Veljet palasi. Lehdet ovat aika voimakkaasti hehkuttaneet keikkaa.

Siekkareissa oli mahtavaa se, etteivät laulut tuntuneet yli 20 vuotta vanhoilta. On kuitenkin ihan väistämätöntä, että nykyisiä Sielun Veljiä verrataan entiseen. Olen niin nuori (pian 34), etten ehtinyt nähdä edellisiä vetoja. Mainion Siekkari-DVD:n todistus menneiden aikojen keikkakunnosta nostaa riman niin korkealle, että eilisen kaltainen veto on hyvä, mutta jää kakkoseksi.

Ismon karisma kestää ja materiaali on vahvaa. Ehkä kuitenkin rytmiryhmällä iän tuoma arvokkuus ja maanisuuden laantuminen on sitä, mikä ei ole Siekkareille hyväksi.

Hyvähän se keikka oli, legendaarinen myös. Ongelma on se, että entiset Veljet olivat niin nuoria ja vimmaisia.