Provinssin ohjelmisto täydentyi…

…tosin omalta kannaltani väärään suuntaan. Uusia kiinnityksiä ovat 30 Seconds To Mars, drum ’n’ bass -akti Pendulum sekä black jazzia soittava norjalainen Shining.

Shining sentään onnistui herättämään mielenkiinnon, vaikka jazzin kanssa heillä on hyvin vähän tekemistä.

Provinssin ohjelmisto vaikuttaa tähän mennessä kovin vaisulta kun muualla on tarjolla huomattavasti kiinnostavampia bändejä. Okei, Wolfmother olisi kiva nähdä, mutta pelkästään sen takia en lähde Seinäjoelle asti. Viime vuonna oli sentään Placebon ja Nick Caven kaltaisia nimiä.

Onneksi nyt eletään vasta maaliskuuta. Tarkkaillaan tilannetta.

Flow-festareiden esiintyjäspekulaatiota

Rumban blogissa kerrotaan että LCD Soundsystem julkaisee uuden levyn toukokuussa ja että artisti esiintyy Way Out West -festareilla Göteborgissa.

Way Out West järjestetään samaan aikaan kuin Flow festival. Viime vuonna mm. Lily Allen, Vampire Weekend, Fever Ray ja Vivian Girls esiintyivät molemmilla festareilla.

Tämän vuoden WOW:ssa esiintyvät LCD Soundsystemin lisäksi The xx ja M.I.A. Olen pettynyt jos yksikään näistä ei ole Flow:n esiintyjälistalla. Flow:n ohjelma julkistetaan huhtikuussa.

Keikoilla käynti vaatii paljon rahaa

Ilkka Mattila kirjoittaa kolumnissaan että keikoilla ja festareilla käyminen on kallista puuhaa. Esimerkkeinä hän käy läpi tulevan kesän rockkeikkoja Helsingissä plus liudan festareita ja laskee että niihin menisi rahaa noin 800 euroa. Huh.

Itse olen näillä näkymin menossa kesän aikana AC/DC:n, Green Dayn, P!nkin ja U2:n keikoille. Festareista käyn todennäköisesti Provinssirockissa ja Flow:ssa. Lisäksi suunnitteilla on festarimatka ulkomaille.

En halua tietää paljonko näihin tapahtumiin menee yhteensä rahaa. Musiikin harrastamisen pitää olla antoisaa eikä stressaamista rahasta ja ajasta. Nykyisen (yli)tarjonnan keskellä joutuu toki harkitsemaan kannattaako kaikkiin tapahtumiin osallistua. Useimmiten keikat onneksi antavat valtavasti energiaa ja virikkeitä.

Kun luottokortin luottoraja meinaa ylittyä saattaa mielessä käydä ajatus keikoilla käymisen vähentämisestä. Kunnes artisti joka ei ole aikaisemmin käynyt Suomessa julkistaa Helsingin keikkansa.

Ihan ok keikka

Siis brittiyhtye Florence + The Machine äsken Tavastialla. Kotimatkalla ratikassa kuulin kun pariskunta keskusteli keikasta. Käynkin keikan läpi heidän kommenttiensa kautta.

”Florence oli kuin hoilaava linnanneito. Luulin että hän olisi ollut enemmän rock.” Florence Welchillä on vahva ääni, mutta laulu kieltämättä oli välillä hoilaamista. Levyllä hoilaus ja huutaminen on saatu aisoihin eikä se keikallakaan ärsyttänyt. Mutta että rock? Oletko erehtynyt kuuntelemaan vain Kiss With A Fist -autotallirenkutuksen? Jo levynkannen luulisi kertovan että kyse on jostain muusta.

”Yleensä bändit ovat rouheampia livenä kuin levyllä, nyt asia oli toisin päin.” Rouhean voi ymmärtää monella tapaa, mutta olen eri mieltä. Florence + The Machinen levy on miellyttävämpi ja tasaisempi kuuntelukokemus kuin yhtyeen keikka. Welch on vielä nuori esiintyjä, mutta keikan loppupuolella hän kyllä antoi itsestään irti lähes kaiken mitä lähti.

”Yleisö oli vaisu.” Jep, keskiviikko on arki-ilta.

Materiaalin vähyys vaivasi hieman. Keikkaa ei kuitenkaan venytetty tarpeettomasti, noin tunti riitti. Parhaimmat oli luonnollisesti säästetty loppuun: Drumming Song, You’ve Got The Love, Dog Days Are Over ja Rabbit Heart (Raise It Up).

Kesällä sitten uudestaan, yhtyehän tulee Ruisrockiin.