Faith No More oli mahtava Kaisaniemessä

Keikka vaatii vielä pureskelua, mutta heti kärkeen on sanottava, että olipa mahtavaa. Vanhat sedät eivät yhtään säästelleet, vaan latasivat menemään kuin viimeistä viittätoista vuotta ei olisi olemassakaan.


Kuva: Vipa

Patton on edelleen bändin tähti ja keskipiste, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Hesarin Ahlroth toteaa, että ”kukaan jäsenistä ei rehellisesti sanoen mitään maata järisyttävää ole [Faith No Moren] jälkeen tehnyt.”

Ehkä Mr. Bunglen viimeisin, Fantomas, Tomahawk ja Peeping Tom ovat menneet kriitikolta ohi.

  • Pingback: Faith No More Kaisaniemessä, Hesarin toimittaja osoitti tietämättömyytensä « Rokkikonttori()

  • Jay

    Aika kökkö tuo hesarin arvio. Itseassiassa Pattonin jälkimmäiset päivät huomattavasti mielenkiintoisempia, mutta FNM biisit kuuluvat jokaiset 70-luvulla syntyneen alitajuntaan. Siinä syy nopeaaan loppuunmyyntiin.

  • Näh. Marginaalimusiikki ei voi koskaan olla suoranaisesti ”järisyttävää” suurelle yleisölle. Bungle, Fantomas ja kumppanit valitettavasti kuitenkin ovat sitä, vaikka juuri sä (passiivi) siitä tykkäisitkin. FNM sen sijaan oli järisyttävää myös suurelle yleisölle.

  • Hieno keikka. Alun Reunited-kappale oli hauska veto ja kuten Hesarinkin arviossa todettiin, Pattonilla riittää kieroa huumoria jaettavaksi. Myös Pattonin ääni vakuutti.

    Alussa otti päähän kun myöhässä tullutta jengiä puski väkisin läpi ja soundit olivat hieman vajavaiset. Sitten siirryin kalja-alueen kautta väljemmille vesille ja pystyin nauttimaan musiikista.

    Järjestäjien puolelta olisi ollut mukavaa, jos olisi ilmoitettu ennakkoon että pokkarikamerat ovat sallittuja. Nyt tuo tieto luki vasta sisääntuloportilla. Käytännössähän järjestäjät joutuvat siirtymään tai ovat jo siirtyneet tämäntapaiseen käytäntöön kun kännykän ja pokkarikameran ero on nykyisin kovin häilyvä.

    Keikkapaidat olivat tylsiä. Klassinen design on aika karu eivätkä uudetkaan itseäni lämmittäneet.

  • Jos tuota tarkoitetaan järisyttävyydellä, niin sitten olisi pitänyt sanoa ”mitään huippusuosittua”. Bunglella on melkoisen vahva, fanaattinen ja laaja suosio, mutta mainstreamiin se ei ikinä iskenyt.

  • Jay

    Vaikka Pattonin ja muitten FNM-heppujen post-FNM bändit eivät ole olleet valtavirtakamaa, ei se tarkoita, ettei ne voi olla merkittäviä bändejä. Mielestäni on pöyristyttävää tuomita kymmeniä äänitteitä lauseella ”ei mitään järisyttävää”. Ja yhteenlaskettuna noiden albumien maailmanlaajuinen myynti on varmasti miljoonissa laskettavissa. Kaikki on suhteellista.

    Olihan FNM eilen järisyttää kuultavaa, mutta niin oli esimerkiksi Fantomasin tavastian-veto täydelle yleisölle.

  • Suviko

    ”Järjestäjien puolelta olisi ollut mukavaa, jos olisi ilmoitettu ennakkoon että pokkarikamerat ovat sallittuja. Nyt tuo tieto luki vasta sisääntuloportilla. Käytännössähän järjestäjät joutuvat siirtymään tai ovat jo siirtyneet tämäntapaiseen käytäntöön kun kännykän ja pokkarikameran ero on nykyisin kovin häilyvä.”

    Kiroilin samaa. Näppäsin kuvan 1,3 megapikselin Nokialaisellani, ihan vaan matkamuistoksi ja pengoin verkosta muiden hienompia kuvia katseltavaksi. Periaatteessa häilyy nykyisin myös järkkärin ja pokkarin raja, kun on superzoomipokkareita ja järkkärin ulkonäköä matkivia pokkareita. Jos raja on siinä, et voisko kuvaa käyttää ammattimaisesti, niin sanomalehteen pokkareiden kuvanlaatu nykyisin riittää mainiosti.

    Mietin kans sellaista, että oisin voinut jollain hinnalla ostaa videokeikkataltioinnin just tuosta keikasta, koska oisin halunnu kuunnella välispiikit selkeämmin, katsella monia tilanteita uusiksi ja haluisin kans kuulla sen Evidence-tulkinnan.

    Ja samaa mieltä olen keikkapaidoista. Nostin ennakkoon 60 euroa rahaa, koska ainoa bändipaita, jonka hankkimatta jättämiistä olen harmitellut 15 vuotta on King For A Day, Fool For A Lifetime eli se punainen albuminkansipaita.

  • Nyt pitää kyllä olla totaalisesti eri mieltä, melkein niin että tekisi mieli tehdä eriävä kommentti suoraan itse artikkeliin.
    Se pitääkö Ahlroth Mr. Bunglesta tai Tomahawkista ei tuossa ollut (mielestäni ilmiselvästi) kyseessä, vaan se kuinka paljon FNM muutti raskaan musiikin kenttään noin yleisesti. Ja siten ”järisyttävyydellä” yritettiin sanoa ettei muut jäsenten projektit ja bändit ole samalla tavalla ravistellut genrerajoja ja musiikkikenttää yleensä.

    Tämän tyyppisen kitinän odotin kyllä täyttävän hesarin kommentit, mutta että Roklinnussa? Eissaatana.

  • Keikka-arviosta en sano mitään koska en paikalla ikävä kyllä ollut, mutta kuulemani mukaan ihan hyvin Ahlroth asian tiivisti. Kannattaa myös huomata että mielenkiintoinen ja ”musiikkikenttää järisyttävä” on aika vitusti eri asia.

  • Tuo netissä ollut artikkeli tuntui vähän raakileelta sen jälkeen kun luki pitemmän version perjantain Hesarista. Se osui hyvin asiaan.

  • Nämä on ikäviä tapauksia, useammin kuin kerran on HS.fi:ssä ollut artikkeli tuntunut hieman kummalliselta, kun sitä on nettiä varten raakattu lyhyemmäksi.

  • Minusta FNM:n vaikutusta myöhempään musiikkiin ei välttämättä käsitelty artikkelissa. Eikä siinä myöskään verrattu siihen, että oliko se järisyttävämpää kuin FNM – ei tietenkään ollut.

    Minusta tuonkaltainen dumaus on aika urpoa. Yhtä reilua olisi sanoa, ettei Black Sabbath tehnyt mitään järisyttävää Paranoid-levyn jälkeen tai Zeppelin nelosen jälkeen. Tekihän molemmat vaikka mitä timanttista, mutta about tuossa kohdassa koettiin huippu. Aivan kuten näiden jätkien huippu oli Real Thing / Angel Dust -kohdilla. (Samoihin aikoihin putosi myös Bunglen debyytti.)

    Ei tuossa minusta pointtina ollut se, että ”Faith No More oli näiden jätkien suosituin bändi” tai ”FNM oli näiden jätkien vaikutusvaltaisin bändi”, koska se olisi aika latteaa todeta, vaan että ”eipä ole kaksista kamaa tullut 15 vuoteen”.

    Jos paperiversiossa on tuo selitetty paremmin auki, hyvä. Webbiversiosta saa minusta väärän kuvan.

  • Kysehän on siitä, että oli Mr. Bungle, Fantomas tai Tomahawk kuinka kiva tai kokeellinen tahansa, yksikään niistä ei ole muuttanut populaarimusiikin sen jälkeistä historiaa.

    Faith No More sen sijaan muutti.

  • No kas, nyt myös pelkän webbiversion varassa olleet saivat selvyyden asiaan. 🙂

    Onhan tuo Bunglekin muuttanut – ei tietenkään samassa määrin kuin Faith No More – ”Nu metal initially began with Korn's demo-tape, Neidermeyer's Mind, released in 1993. Korn's signature sound came from an attempt to emulate chords used by Mr. Bungle's guitar player Trey Spruance, which they referred to as ”the moveable Bungle chord”.” http://en.wikipedia.org/wiki/Nu_metal

  • Pingback: » Kasarihaaste: 3/7()