Radiohead: In Rainbows

Nyt se on ulkona, siihen hintaan kuin haluat – tai ilmaiseksi. Radiohead näyttää samaa meininkiä maailman mittakaavassa kuin kotimaassa Jukka-Pojalla itsepalvelumyymälässä.

Pikaisella keskustelupalstaselaamisella vaikuttaa siltä, että yllättävän moni on maksanut levystä ja vielä useampi pitää siitä.

Kolmen kuuntelun perusteella vaikuttaa siltä, että se on parasta Radioheadia sitten Kid A:n.

Silti uskon, että musiikki jää tässä julkaisussa taustalle, oli se kuinka hyvää vaan. Näin iso bändi ei ole tehnyt tällaista muuvia aiemmin. Radioheadilla oli varaa ottaa riski ja näyttää, että perinteinen levyjulkaisuformaatti ei ole se ainoa oikea. Tätä taustaa vasten eivät kuulosta yhtään utopistisilta nine inch nailsin Trent Reznorin puheet siitä, että seuraavan levyn voisi julkaista downloadina suoraan bändiltä faneille viiden taalan hintaan.

Loistavassa New York Timesin Freakonomics-blogissa (Freakonomics on myös loistava kirja, suosittelen) käsitellään levyteollisuutta pitemminkin Radioheadin tempun tiimoilta.

Veikkaan, että seuraava Radioheadin kiertue on niin loppuunmyyty, ettei ole tosikaan.

Tagit: ,

  • Jos arvostaisin vinyyliä (tai jos en olisi myynyt vinyylisoitintani epäilyttävissä olosuhteissa 1998), ostaisin sen ihan välittömästi.




    Nyt odotan jotain muuta vaihtoehtoa.
  • Olin todella yllättynyt kuullessani In Rainbowsin ensimmäistä kertaa, vielä yllättyneempi toisella ja jatkaen sarjaa, yhä yhdeksännellä kuuntelukerralla.




    Tekivät sen. Hylkäsivät turhat täytebiisit, viilasivat nämä 42 minuuttia siten, ettei paketti sisällä mitään turhaa. Ainoastaan hyviä biisejä, osa erinomaisia, osa bändin parhaimmistoa. Aivan mieletön levy, jota en olisi todellakaan osannut odottaa tällaisen julkisuustempun jälkeen. Propsit, ja se deluxe-painos pitää tilata asap.
blog comments powered by Disqus