nine inch nails Helsingin Jäähallissa

NINin poijaat päättivät kiertueensa Helsingin jäähallille. NIN on yksi niistä bändeistä, joista puhuessa täytyy pinnistellä, että pysyisin edes etäisesti arvostelukykyisenä. Pinnistelen.

Suahtana, että oli hyvä, aivan kuten toissavuoden Provinssissakin. Tällä kertaa bändi ei ollut levykiertueella, vaan pikemminkin Greatest Hits -tyylisellä rundilla ja antamassa pientä teaseria tulevasta levystä. Koska With Teeth ei ole NINin tuotannon parhaasta päästä, vaikka tiukkaa kamaa sekin on, mieluummin kuulee keikan, joka keskittyy Broken / Downward Spiral -aikakauteen.

With Teethin sinkkubiisit Only ja The Hand That Feeds osoittivat kyllä heikkoudellaan tehokkaasti sen, kuinka hyvää vääntöä Broken/Downward Spiral-aikakausi ja uudelta levyltä poimitut Survivalism ja This Is The Beginning ovat.

Kaikkein yllättävin keikkaveto oli Eraser, jonka ei mitenkään uskoisi toimivan livenä – mutta jumaliste, sehän oli keikan huippukohtia, kun mättösessioiden jälkeen hiljennyttiin hetkeksi introon ja lopuksi puhjettiin korviasärkevään säröiseen “erase me” -finaaliin.

Reznor oli selkeästi lukenut Roklinnun kritiikin live-DVD:stä, kun oli päähenkilöönkin tullut ihan uutta virtaa sitten DVD-keikan. Live-DVD:n nähneenä hieman häiritsi se, että kaikki keikan kaaos vaikutti olleen täysin suunniteltua. Samassa asennossa kuin DVD:llä makaillaan Head Like a Holen aikana kitaravahvarin päällä, samalla sekunnilla dyykataan yleisöön, kitara hajotetaan samalla koreografialla… Onhan tuo tyylikästä ja hallittua, muttei välttämättä vaarallista.

Keikalta pois kävellessä kuuli yllättävän monesta suunnasta kehuja valaistuksesta ja kivasta oivalluksesta bändin yläpuolella roikkuneista lampuista. Vaikka valaistus oli melko pienieleinen, selkeästi siinä oli suunnittelua ja ajatusta mukana. Harvoin kuulee kehuja keikkojen valaistuksesta. Nyt sillä oli paikkansa.

Tagit: ,

  • http://www.roklintu.com/index.php?memberid=6 Juho

    Hyvä oli keikka. Itselleni tämä toimi paremmin kuin Provinssirockin telttakeikka, jossa oli liikaa tungosta ja auringonvaloa.

    Etukäteen oli arvailujen varassa vetäisikö NIN enemmänkin uuden levyn matskua, mutta ei sitä muutamaa biisiä enempää tullut. Ihan hyvä näin, muutama entuudestaan tuntematon biisi uppoaa hyvin tuttujen seassa. Muuten biisejä olisi voinut tulla enemmän, sillä keikka oli hieman lyhyt (noin 1h 15min).

    Meikäläinen ainakin otti keikasta kaiken irti. Harvemmin pääsee tanssimaan tällaisen musan tahtiin.

  • OlliS