Roklintu

Miksi näistä Suomen alhaisista lipunhinnoista pitää jauhaa niin paljon? Eikö voitaisi olla vaan hiljaa ja toivoa, että ne eivät nouse?

Yksinkertaisena kaverina joudun kysymään, miksi ihmeessä molemmat haluavat järjestää samana viikonloppuna samassa pienessä kaupungissa festarit.

Pakko muuten lisätä tähän, että kyllä Suomeen festivaaleja mahtuu, parhaaseen kaupunkiin kaksi samalle viikonlopulle. Rovaniemellä nimittäin järjestetään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna sekä Simerock että Rovaniemirock, kummatkin vakavasti otettavien järjestäjien kekkereitä.

Mielenkiintoista...

Ensi kesä on tietynlainen kokeilu, kun sekä festivaaleilla että stadionilla ramppaa ulkomaalaista tähteä solkenaan. Kun tarjonta näin rajusti lisääntyy, saa nähdä miten kysyntä pysyy perässä ja miten kellekin käy lipunmyynnissä. Joka kevät jännittää ja nyt jännittää vielä enempi.

Yksi perusoptimistisen näkemykseni perusteita on, että keikkamyynnin puolella on Suomessakin yhä enemmän toimijoita. Esim. Fullsteam tuo maahan ensi kesänä taas suuren määrän mielenkiintoisia artisteja eri tapahtumiin. Näissäkin hommissa kontaktit ratkaisevat paljon ja mitä enemmän on hyviä kontakteja Suomesta kansainväliseen musiikkibisnekseen, sen parempi.


Suomalaiset festivaalit kestävät järjestelyiltään vertailua ulkomaisiin oikein loistavasti. Meillä Ilosaarirockissa on parina kesänä ollut paikalla englantilaisia toimittajia ja kyllä heihin on kokonaisuus tehnyt vaikutuksen. Yksi syy tälle varsin paljon teettävälle kv. toimittajien tuonnilla on nimenomaan halu saada kansainvälisiä artisteja paremmin paikalle. Se onnistuu tunnettuuden ja maineen nostamisella.


Ei suomalainen festarikenttä varmaan koskaan nouse samalle tasolle kuin keskisemmässä Euroopassa, mutta kyllä kehitystä tapahtuu. Ja on jo tapahtunutkin paljon. Jos vaikka kaivaa kymmenen vuoden takaisia festivaaliohjelmistoja, niin sekä määrä että laatu on noussut keskimäärin. Toki silloinkin Ruisrock ja Provinssi olivat todella kovia, mutta nyt tarjonta on paljon laajempaa.


Keskeinen syy parempaan tarjontaan Euroopassa on kuitenkin se, että siellä voidaan myydä 50 000 - 100 000 lippua sillä väestöpohjalla, täällä meillä 20 000 lippua on paljon vaativa suoritus.

Oma ajatukseni oli sen suuntainen että kun kävijämäärä ja lipunhinta ovat suunnilleen samat, niin siitä muodostuvaa tuloa ei voi käyttää selittävänä tekijänä ohjelmistojen eroille.

Väärään tässä mennään tietenkin siinä vaiheessa jos se "parempi" ohjelmisto ei enää myisikään festivaalia täyteen. Mutta jos festivaali on täynnä, niin se minkä kokoisesta väestöpohjasta se on revitty ei merkinne. Lisäksi Suomessa tuollainen festivaali olisi melkoisen uniikki, kun taas siellä missä on 30 miljoonaa ihmistä on tarjonta ja kilpailukin moninkertainen.


Myöskin olen siis siinä uskossa, että lippujen hintojen ei tarvitsisi nousta radikaalisti vaikka ohjelmisto monipuolistuisi (siksi olen viitannut saman kokoisiin tapahtumiin muualla), suomalasetkin yhtyeet osaavat käsittääkseni pyytää kilpailukykyistä palkkaa nykypäivänä.


Taidan vain olla liian optimistinen sen suhteen että suomessakin voisi olla vieläkin "kovempia" festivaaleja - tai ainakin yksi sellainen (vaikka kunnioitan kyllä esimerkiksi provinssin työtä ja linjauksia).

Vaikka festari olisi samankokoinen, silti väestöpohja vaikuttaa. 30 miljoonasta on helpompi kasata 50000 sellaista, jotka haluavat maksaa jostain spesiaalijutusta parisataa kuin 3 miljoonasta olisi mahdollista koota.

Ryskyn kirjoitusta kommentoiden:

Vaikka periaatteessa samaa mieltä olenkin suurimmasta osasta, niin hiukan kliseiset ovat nuo perusteet tarjonnalle (tosin kliseethän usein ovat totta). Tämän päivän Helsingin sanomat mainitsee että tarjonta on suomessa parantunut idän vetovoiman takia. Se on tietenkin vain pieni lohtu festivaalijärjestäjille, koska artistien matkat eivät osu välttämättä festareiden kanssa yhteen. Keski-euroopan etu kuitenkin on minusta vain se että artisteja on tarjolla lyhen matkaetäisyyden päässä enemmän. En usko että artistille joudutaan sinänsä maksamaan enemmän jos hänen koneensa laskeutuu joensuuhun hultsfredin tai st:gallenin sijasta. Alussa mainitsemani sveitsiläinen festivaali on kokoluokaltaan 20000/päivä, joten ihan suomalaisissa mitoissa mennään ja lipun hintakin on suunnilleen sama - väestöpohjan määrä ei liene merkitsevä, joten noista ei mielestäni ole "oikeaksi" selitykseksi. Nyt kun mietin niin ehkä eroksi voisi mainita vielä sponsoreiden määrän ja näkyvyyden, ehkäpä se taloudellinen selkäranka tulee keski-euroopassa sitä kautta.


Uskon ja toivon itsekin että jatkossa asiat paranevat. Ehkä se vaatii uudet toimijat jotka haastavat vanhat - kuten Welldonen on haastanut konserttijärjestäjänä Keskinen (en muista firman nimeä). Toivottavasti joku riskin ottaa ja se myös kannattaa. Sitten voikin kateellisena alkaa ampumaan onnistujaa alas.

Mielenkiintoinen aihe! Ihan ehdottomasti 100 euroa on psykologinen raja niin keikkajärjestäjille kuin kävijöille (ja sitä kohden on koko ajan lähestytty...) Täytyy muistaa, että Pate Perusfestarikävijä chekkaa vaan missä omat (kotimaiset) suosikit soittavat, eli HIM ja PMMP. Sellaiselle satku on tosi kova hinta ellei festareilla soita myös Metallica tai Rammstein (mitä ei tapahdu).




Itse olisin valmis maksamaan laadukkaasta line upista esim 150 euroa (ja olen maksanutkin, ulkomailla), mutta se tarkoittaisin, että kotimaisia yhtyeitä saisi karsia hitosti (ei juuri nappaa) eikä ulkomaiset olla juuri niitä samoja, mitä muutaman kuukauden sisään on Suomessa ollut. Se festarien buukkaustapa kyllä vituttaa.





Sitä en kyllä usko, että Suomifestarien line upit lähtevät nousuun. Kilpailu on moninkertaistunut koko Euroopassa, ja se vaatii veronsa. Etenkin kun Suomifestarit jatkavat nappikauppa linjalla. Festarilippujen hinnat ylös ja rahalle parempaa vastinetta!

Keski- tai raskaan sarjan ulkomaisten artistien saaminen Suomeen, varsinkin Helsingin ulkopuolelle, on, sanotaanko, haasteellista. Rahalla tietysti saa. Esiintyjäbudjetti kun on kuitenkin tapahtumassa aina vain yksi kulueristä, ainakin jos yrittää pitää palvelut tolkullisen tasoisina.

Festivaalin järjestäminen on tosiaan jo lähtökohtaisesti riskipuuhaa viimeisen päälle. Tämän kokivat mm. jyväskyläläiset.





Keski-Euroopassa festivaalijärjestäjillä on etuina lyhyet etäisyydet, valtavasti suurempi väestöpohja, suurempi tarjonta artisteista, korkeampi lipunhinta ja hyvin monta kokoluokkaa isommat tapahtumat.





Lipun hinta on myös asennekysymys, kuten täällä on käynytkin esille. Kukaan ei varmasti voi nostaa äkkipäätään suomalaisten festarien hintaa edes muistuttamaan eurooppalaista tasoa. Lipun hintojen tasokorotukseen on halua nimenomaan festivaalikentän kaupallisella puolella. Sekä isoja että pienempiä festivaaleja kun tehdään sekä bisneksenä että aatteellisena toimintana. Edellisestä mallina vaikkapa Ruisrock ja RMJ. Jälkimmäisiä edustavat vaikkapa Puntala, Provinssi ja Ilosaarirock. Ja kyllä kummankinlaisia festivaaleja tarvitaan.


Lähivuosina isompien aatteellisten festivaalien puolella iskee hintaan oman lisänsä verottaja. Provinssi jo alv:n syliinsä sai ja liikettä on ollut muuallakin.





Jos rohkeasti ennustaa, niin kuitenkin uskon, että suomalaisten festivaalien taso keskimäärin tulee ohjelmallisesti nousemaan lähivuosina. Pienemmätkin festivaalit tuovat ulkomaaneläviä ja suuremmat tekevät aktiivisesti töitä tasokkaan ohjelmiston tarjoamiseksi yhä kiivaammassa kilpailussa.

Olen aina ollut siinä käsityksessä, että maamme sijainti on jollakin tapaa huono kansainvälisten artistien vakiorundireitteihin nähden. Yleisöä mahdollisesti olisi, mutta Helsinki näkyy harvoin kapunkilistassa kun kiertueaikatauluja saa nähdäkseen. Tämä vaikuttaa myös varmasti festivaaliemme keh... suoraan sanottuna paskaan tarjontaan, eli artistit eivät ole yksin promoottorin valinta. Otetaan mitä saadaan.

jep, kyse olikin esimerkistä jossa pyrittiin osoittamaan että kohtuullisella pääsylipun hinnallakin varustettu festivaali voi sisältää (oletetettavasti) hiukan kalliimpia ulkomaalaisia nimiä.




Tässä toinen esimerkki (huono tämäkin, kun hinnat eivät ole samat). Mutta heavy-festari tampereella (http://www.sauna-open-air.f...) ja milanossa (http://www.godsofmetal.it/). En ole hevi mies, mutta mielestäni jälkimmäisen hinta on paremmin perusteltavissa.

"Suomessa saadaan yhdelle festarille noin 2-3 mielenkiintoista esiintyjää, kun muualla (ajattelen lähinnä keski-eurooppaa nyt) on sama määrä mielenkiintoisia esiintyjiä joka päivä. Oma esimerkkini on sveitsiläinen melko pieni festivaali, jossa 100 euron hintaan näki viime vuonna mm. manu chao, massive attack, franz ferdinand, eels, eagles of death metal, deftones, hives, wolfmother, editors, clap your hands say yeah ..."




Mutta eikös se line-upin kiinnostavuuskin ole vähän kuulijan korvassa / katsojan silmässä?


Minun silmiini tuosta listasta löytyy tasan kaksi (2) kiinnostavaa nimeä, joten 100 neuroa olisi kyllä melkoinen hinta moisesta lystistä. Plus vielä matkat Sveitsiin, joka ei edes matkailumaana kiinnosta pennin vertaa.

Noinhan se varmasti on.

Eli se mielipiteeni alkuperäiseen aiheeseen onkin: mielestäni suomessa festareiden lippujen hinnat eivät ole edulliset suhteutettuna siihen mitä niillä saa.

Helppo tuossa on Merimaata ymmärtää. En minäkään laittaisi omaisuuttani pantiksi siitä, että [insert big name band here] ja [insert another big name band here] vetää 10 keskikovan kv-artistin kanssa Ruissalon täyteen hinnalla 100 EUR per päivä, vaikka sataisi.




Ennemmin minäkin palkkaisin Zen Cafen ja Apulannan vetäisemään järkevään hintaan perussetit ja myisin halvahkolla liput, Ruissalon täyteen ja hillittömän määrän olutta.

Juuri tuota tarkoitinkin. Toisaalta voisiko toivoa että aika olisi muuttunut ja sitä arvostavaa yleisöä löytyisi enemmän ? Tai ehkä vain kuvittelen, kun en sitä jopeakaan kuuntele.

Toisaalta liikkelle voisi lähteä vähän pienemmälläkin muutoksella, mutta jos päivän pääesiintyjä on editors, niin onhan se aika varmaa että ei se ruissaloa täyteen vedä. Eli hiukan tuota isompaa yritystä toivoisi - vaikkapa sen flaming lips:n rinnalle muutama saman luokan kiinnitys samalla päivälle.


Merimaan tapa tuoda "tavastialta tuttuja" bändejä kesäfestareille vaan ei minusta kuluttajana tunnu mielekkäältä, liiketaloudellisesti se varmaan on järkevää.

Kyllä tuota tekniikkaa on kokeiltu, jossa tuodaan isoja kansainvälisiä nimiä liuta sisään ja toivotaan, että ihmiset tulevat ja arvostavat. Ruisrock teki näin ja ei taloudellisesti ollut ihan toivottu tulos.




Sen jälkeen otettiin kasa käpyisempiä ja edullisempia suomalaisia bändejä ja tähdättiin tapahtuma ns. syviin kansan riveihin - ja homma toimi taas ihan eri malliin.





Ei kannata ottaa riskiä, jos yleisö ei palkitse siitä.

lippujen hinnan voisi vielä suhteuttaa paikalliseen hintatasoon, eli suomalaisille se on tietenkin: montako tuoppia lipun hinnalla saa ... Luulisin (kun en tarkistaa jaksa) että tällöin lippujen hinta/päivä on jo lähempänä samaa pohjoismaissa.

Kuitenkin se suurin selittävä tekijä hintoihin on minunkin mielestäni se line-up. Suomessa saadaan yhdelle festarille noin 2-3 mielenkiintoista esiintyjää, kun muualla (ajattelen lähinnä keski-eurooppaa nyt) on sama määrä mielenkiintoisia esiintyjiä joka päivä. Oma esimerkkini on sveitsiläinen melko pieni festivaali (päälava + sivulava) (http://www.openairsg.ch/) jossa 100 euron hintaan näki viime vuonna mm. manu chao, massive attack, franz ferdinand, eels, eagles of death metal, deftones, hives, wolfmother, editors, clap your hands say yeah ... alueella pystyi myös telttailemaan ja alkoholipolitiikka oli niin väljä, että siitäkin syntyy säästöä (ainakin henkistä).


Sinänsä uskon myös kyllä siihen että suomalainen järjestäjä ei ole valmis ottamaan riskiä, että nostaisi lipun hinnan 200 euroon ja toisi paikalle 20 ulkomaan kallista nimeä. Varmempi vaihtoehto on tarjota niitä samoja suomalaisia bändejä vuodesta toiseen ... eipähän tule suuria tappiota.

Sanotaanko nyt näin, että suomalaisilla festareilla vieraillessa lipun maksaminen on aina tuntunut pahalta. Roskilden lippu viime kesänä taas tuntui line-upin perusteella järkevältä ja itse festivaalin jälkeen vielä paljon järkevämmältä. Ja kuten sanottu, majoitus kuuluu hintaan, lisäksi ainakin 'kildessä ohjelma ja meininki alkaa jo monta päivää ennen päätapahtuman starttia, järjestelyt toimivat jne.

Norjalainen Hove oli vielä viikko sitten tuntematon tapahtuma, mutta vilkaisu esiintyjälistaan sai kyllä himoamaan paikalle: Slayer, Neurosis ja Arcade Fire samoissa kekkereissä. Toki 200+ euroa lipun hintana on aivan naurettava.

Mikään ei estä järjestämästä Suomessa festaria, jonne liput maksaa 200 ?, johon hintaan sisältyy 50 maailman parasta bändiä ja majoitus. Jostain syystä näin ei tapahdu.

Artistien määrän ja tason lisäksi hintaeroa selittävät majoituskustannukset: ainakin Roskildessa ja Hultsfredissä leirintäaluemaksu sisältyy lipun hintaan, toisin kuin Provinssissa ja Ruisrockissa.

H-fredin ja 'kilden line-uppihan nyt on sellaista laatua, että stäkäläisten lippujen "edullisuus" selittyy ilman mitään salaliittoteorioita. Huomattavasti enemmän, parempia ja kiinnostavampia esiintyjiä > kalliimmat liput. It's not rocket surgery.




Norskeista en osaa niinkään sanoa kun festarit eivät ole tuttuja, mutta siellähän on kallista aivan kaikki.

Kylmästä ilmasta ja pitkistä etäisyyksistä ei voi puhua, ellei samaan aikaan mainitse korkeaa autoveroa. Sillä ei ole mitään tekemistä tämän keskustelun kanssa, mutta se on käsittääkseni kirjoittamattoman lain mukaan pakko mainita tässäkin.

No lähinnä tuo "kylmä ilma, pitkät etäisyydet" vedetään Suomessa yleispäteväksi syyksi mihin tahansa asiaan, kun ei parempaa syytä ilmiöiden selittämiseen ole tarjolla. Vrt. "ruoka maksaa kauheasti ja palkka on mitätön, mutta olemmehan täällä pohjoisessa, jossa on aina kylmä ja etäisyydet ovat pitkät." Tässä festariyhteydessä välimatkat tuskin ovat erityisen merkittävä hintaeroja selittävä tekijä, kun keski-Euroopasta Pohjoismaihin tultaessa pitää kuitenkin joku meri ylittää tai ainakin ajaa autolla tuntitolkulla. Sääolosuhteetkaan eivät aivan huimasti poikkea Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä.




Tulipa mieleen, että mikä mahtaa olla alkoholimyynnin merkitys festarien liikevaihdossa? Voisi kuvitella, että Suomessa vedetään festarien kaljateltoissa kovempaan tahtiin kaljaa kuin vaikka Ruotsissa.

Kylmä ilma? Milloin muka viime kesänä oli kylmä? Nirppanokka valittaa tyhjästä. Kiittäisit vaan onneasi, että festariliput on halvempia täällä, varsinkin kun roklinnun porukka tuntuu festareista kuitenkin pitävän :)




Minun mielestäni tuo 85 euroakin on jo aika jyrkkä hinta, mutta se johtuu siitä, etten pidä ns. "festaritunnelmasta" ja hiekassa kahlaamisesta.


Onhan se suhteessa vaikkapa esiintyjien määrään (viime vuonna 56) ihan naurettavan halpa.