Monsters of Pop @ Yo-Talo, Tampere, torstai 10.8.2006
Uusi tulokas kotimaisessa festariskenessä, Monsters of Pop, käynnistyi eilen. Tapahtuman konseptina on esitellä monenmoisia pop-akteja kansalle kolmen päivän ajan. Festarin alkuillat vietetään Artturissa, loppuillat Yo-Talolla.
Itse jätin alkupalat väliin ja suuntasin suoraan Yo-Talon täpötäytisen hikiseen tunnelmaan. Esiintyjiä oli kolme: Magenta Skycode, Samae Koskinen Ja Hänen Taikayhtyeensä ja Liekki.
Paikalle oli saapunut hälyyttävän paljon vässykkäpousaajia. En hirveästi osaa arvostaa tätä HEL-LOOKS -hommaa, että festareille (tai “festareille”) tullaan parhaat päällä übertrendikkäänä edustaen. Oma käsitykseni festareista on, että niissä ryvetään mudassa, kuunnellaan hyviä bändejä, juodaan ylettömästi kaljaa, jauhetaan paskaa ja lähennellään vastakkaista sukupuolta. MOP:n nettisivulla kuvataan, että “ideana on kuvata hauskasti ja persoonallisesti pukeutuvia ihmisiä, joten parhaat päälle ja bailaan!” Vitsi wau! Kampaan ihkun etutukkani kulkemaan toispuoleisesti pitkin suloisia kasvonpiirteitäni! Tää on sitä new wavea, tää on nyt muotia! Olen kuin Express Bus – siististi cool!
Huolimatta siitä, että tapahtuman alkuasetelmista puuttui vähäinenkin rok-uskottavuus, oli ilta silti varsin mainio. Ensimmäisenä bändinä esiintynyt Magenta Skycode kuulosti hyvältä. Yhtyeen IIIII-albumi on ollut pitkin kesää autossani jatkuvassa rotaatiossa, joten biisimateriaali oli tuttua. Keikka alkoi Hands Burnilla ja päättyi Red Eyesiin. Siinä välissä tuli kaikki olennainen, mm. suosikkini People ja Go Outside Again. Olen lukenut ja kuullut monilta, että Magenta Skycode ei toimi livenä (“paskat soundit”, “huonosti miksattu”), mutta tällä kertaa soundipuolella ei ollut mitään moitetta. Yhtyeen esiintymisessä sen sijaan olisi hieman toivomisen varaa. Soittajat ovat kuin sessiomuusikoita – kaikkia voimavaroja ei pistetä peliin jostain syystä. Levyllä Go Outside Again nousee korkeuksiin, mutta livenä ihan samanlaisia sfäärejä ei tavoitettu. Yksi temppu asian korjaamiseksi voisi olla lauluvastuun jakaminen Jorilta muullekin bändille, jolloin vokaalimelodiat saisivat enemmän vahvuutta ja munaa. Mutta kuten sanottu, ihan mukavan kuuloista kamaa tämä on näinkin.
Samae Koskinen Ja Hänen Taikayhtyeensä nousi estradille toisena. Bändi ei ole minulle kovin tuttu. Tunnistin vain yhden biisin, paljon radiosoittoa saaneen Hän ei tule mua vastaan Hän asuu näillä kulmilla, joka on varsin hieno popsikermä. Yleisemmin ottaen minusta Samaen biiseistä puuttuu vaaran aspekti. Tämä on vähän liian turvallisen ruotsalaishenkistä “lagom är bäst” -hissuttelua. Bändi kuitenkin soitti varsin ammattitaitoisesti ja keikka oli miellyttävää seurattavaa alusta loppuun. En kuitenkaan aio hankkia herra Koskisen tuotantoa.
Liekki oli illan viimeinen ja myös paras bändi. Pojat soittivat hemmetin hyvällä fiiliksellä ja ammattitaidolla. Keikan aikana kuultiin biisejä kaikilta yhtyeen kolmelta albumilta. Omat suosikkini keikan aikana olivat En voi auttaa ja Aave. Olivat ne kaikki muutkin melkoisen hyviä. Olen nähnyt Liekin parisen kertaa aiemmin, mutta tämä oli ehdottomasti paras näkemäni Liekki-live. Myönnän vielä bonuspisteen rumpalin Public Enemy -paidasta.
Tänään festari jatkuu. Henkilökohtaisesti pidän pääesiintyjänä Rättö & Lehtisaloa. Stay tuned.
View Comments viestiin “Monsters of Pop @ Yo-Talo, Tampere, torstai 10.8.2006”
Samae Koskisen levy on hyvää kamaa. "Hän ei tule mua vastaan" säe on biisistä Hän asuu näillä kulmilla. Muita hittibiisejä levyllä ovat Pakoon sekä Kauko Röyhkän sanoittama Universumi.
Näin herran pari viikkoa sitten soolona Turun DBTL:ssä. Biisit toimivat kitara-laulu -yhdistelmällä hyvin, mutta olisi kiinnostavaa kuulla ne myös bändin kera soitettuna. Ehkäpä menen kuokkimaan Huvilateltan ulkopuolelle 28.8. kun Koskinen esiintyy Egotripin lämppärinä.
By Juho on Elo 12, 2006
Hän asuu näillä kulmilla on näköjään myös Röyhkän sanoittama.
Hyvä raportti, muuten. Huumoriakin.
By Juho on Elo 12, 2006
Samae Koskisen levy on hyvää kamaa. "Hän ei tule mua vastaan" säe on biisistä Hän asuu näillä kulmilla. Muita hittibiisejä levyllä ovat Pakoon sekä Kauko Röyhkän sanoittama Universumi.
Näin herran pari viikkoa sitten soolona Turun DBTL:ssä. Biisit toimivat kitara-laulu -yhdistelmällä hyvin, mutta olisi kiinnostavaa kuulla ne myös bändin kera soitettuna. Ehkäpä menen kuokkimaan Huvilateltan ulkopuolelle 28.8. kun Koskinen esiintyy Egotripin lämppärinä.
By Juho on Elo 12, 2006
Hän asuu näillä kulmilla on näköjään myös Röyhkän sanoittama.
Hyvä raportti, muuten. Huumoriakin.
By Juho on Elo 12, 2006
Arvostelija voi myös käydä tapahtumissa, joista hän jotain ymmärtää, eli Sauna Open Air ja Tammerfest varmasti jatkuu tulevaisuudessakin. Jos ei edes tunne bändiä eikä sen musiikkia, on siitä siis hyvä kirjoittaa arvosteluja. Hieman ammattitaitoa peliin nyt herra "journalisti". Mutta ei muuta kun Hard Rock Hallelujah vaan ja urpoilemaan niille muille festeille Apulannan ja CeeÄmÄxän tahtiin. Oho, Kotiteollisuuskin siellä soittaa! Uutta ja tuoretta saundia!
By Petteri Houmou on Elo 14, 2006
P.H.: Pöh, mieluummin menen tapahtumiin, joista en ymmärrä mitään ja voin ylimielisenä paheksua kehnoa meininkiä. Paskat soundit, rumat vaatteet!
Vakavasti ottaen, aion jatkossakin kirjoittaa keikkafiiliksistä, oli sitten kyseessä jokin minulle tuntematon bändi tai jokin pidempään diggailemani.
By arrto on Elo 14, 2006
Arvostelija voi myös käydä tapahtumissa, joista hän jotain ymmärtää, eli Sauna Open Air ja Tammerfest varmasti jatkuu tulevaisuudessakin. Jos ei edes tunne bändiä eikä sen musiikkia, on siitä siis hyvä kirjoittaa arvosteluja. Hieman ammattitaitoa peliin nyt herra "journalisti". Mutta ei muuta kun Hard Rock Hallelujah vaan ja urpoilemaan niille muille festeille Apulannan ja CeeÄmÄxän tahtiin. Oho, Kotiteollisuuskin siellä soittaa! Uutta ja tuoretta saundia!
By Petteri Houmou on Elo 14, 2006
P.H.: Pöh, mieluummin menen tapahtumiin, joista en ymmärrä mitään ja voin ylimielisenä paheksua kehnoa meininkiä. Paskat soundit, rumat vaatteet!
Vakavasti ottaen, aion jatkossakin kirjoittaa keikkafiiliksistä, oli sitten kyseessä jokin minulle tuntematon bändi tai jokin pidempään diggailemani.
By arrto on Elo 14, 2006
Mainiota tekstiä – erityisesti Express Bus -oivallus riemastutti!
Mitä tuohon yleisön näyttäytymiseen ja tälläytymiseen tulee, niin taitaa kuitenkin olla niin, että se on feature, joka tänä päivänä aika olennaisena kuuluu pop-keikoille. Jopa siinä määrin että se on keskeisin syy saapua jonkin yhtyeen keikalle. Ekoja kertoja kiinnitin huomiota tähän 2004 Tukholmassa Interpolin keikalla, kun Mondo-keikkapaikka ahtautui täyteen "trendigootteja" joilla ei mitä ilmeisemmin ollut juuri hajuakaan bändin musasta. Interpolin imago vain istui näiden tyyppien silloiseen identiteettiin (sanon silloiseen siinä mielessä, että nyt kysyttäessä nämä henkilöt tuskin edes tunnistaisivat Interpolia. Sehän on so 2004.)
Näyttäytyjien mukananolo keikoilla saattaa latistaa tunnelman vain viileäksi hengailuksi, mutta toisaalta ilmiö on minusta kiehtovakin. Eiköhän pointti siinä ole vähän se, että yleisö on yhtä paljon pääosassa kuin varsinaiset esiintyjätkin. Musiikki ja paikka vain muodostavat kontekstin ja "lavasteet" tälle yleisön esiintymiselle ja näyttäytymiselle. Esityksellisyys siirtyy siis lavalta jos ei kokonaan, niin ainakin osittain yleisölle. Itse tosin tykkään edelleen juhlia ja popitella kuten ennenkin, eikä päätarkoitus ole näyttää joltakin. Mutta kiehtovaa tämä minusta on, yhtä kaikki.
Tulipa pitkä sepustus. Pardon!
By Anna on Elo 15, 2006
Mainiota tekstiä – erityisesti Express Bus -oivallus riemastutti!
Mitä tuohon yleisön näyttäytymiseen ja tälläytymiseen tulee, niin taitaa kuitenkin olla niin, että se on feature, joka tänä päivänä aika olennaisena kuuluu pop-keikoille. Jopa siinä määrin että se on keskeisin syy saapua jonkin yhtyeen keikalle. Ekoja kertoja kiinnitin huomiota tähän 2004 Tukholmassa Interpolin keikalla, kun Mondo-keikkapaikka ahtautui täyteen "trendigootteja" joilla ei mitä ilmeisemmin ollut juuri hajuakaan bändin musasta. Interpolin imago vain istui näiden tyyppien silloiseen identiteettiin (sanon silloiseen siinä mielessä, että nyt kysyttäessä nämä henkilöt tuskin edes tunnistaisivat Interpolia. Sehän on so 2004.)
Näyttäytyjien mukananolo keikoilla saattaa latistaa tunnelman vain viileäksi hengailuksi, mutta toisaalta ilmiö on minusta kiehtovakin. Eiköhän pointti siinä ole vähän se, että yleisö on yhtä paljon pääosassa kuin varsinaiset esiintyjätkin. Musiikki ja paikka vain muodostavat kontekstin ja "lavasteet" tälle yleisön esiintymiselle ja näyttäytymiselle. Esityksellisyys siirtyy siis lavalta jos ei kokonaan, niin ainakin osittain yleisölle. Itse tosin tykkään edelleen juhlia ja popitella kuten ennenkin, eikä päätarkoitus ole näyttää joltakin. Mutta kiehtovaa tämä minusta on, yhtä kaikki.
Tulipa pitkä sepustus. Pardon!
By Anna on Elo 15, 2006