Nicole Willis & The Soul Investigators ja Jimi Tenor Tavastialla 15.2.
Pääsin vihdoin viime viikolla kuulemaan hienon levyn julkaissutta Nicole Willis & The Soul Investigatorsia livenä. Keikka oli hyvä. Alkuun The Soul Investigators soitti viitisen instrumentaalikappaletta, jotka toki olivat ihan ok kamaa, mutta jäivät silti tunnelmassa jälkeen Willisin kanssa soitetuista. Instrumentaaliosuuden olisikin voinut tiivistää muutamaan kappaleeseen.
Willisin tullessa lavalle tunnelma kohosi ja keikka pääsi kunnolla vauhtiin. Setti sisälsi luonnollisesti Keep Reachin’ Up -levyn kappaleita sooloilla maustettuna. Erityistä kohokohtaa ei jäänyt mieleen, kappaleet olivat tasaisen varmaa tavaraa. Keikan loppupuolella bändi soitti Light My Fire-coverin, joka omaan korvaani tuntui hieman kuluneelta valinnalta.
Vaikka ilta olikin mainio, mieleen jäi kytemään tunne, että hieman pienemmällä klubilla (ja pienemmällä ihmismäärällä) yleisö olisi saanut paremmin kiinni rytmistä. The Soul Investigatorsin musiikkia tekee nimittäin välttämättä mieli tanssia, eikä täpötäysi lavan edusta Tavastialla anna siihen juuri mahdollisuuksia.
Pieni yllätys oli, että etukäteen pääesiintyjäksi arvelemani Jimi Tenor esiintyikin ensin ja soolona. Toki Nicole Willis on tällä hetkellä melkoisessa nosteessa, joten soittojärjestyksen ymmärtää hyvin. Yhtä kaikki, soolonakin Jimi Tenorin setti toimi varsin hyvin biittien tullessa raiturilta ja Jimin keskittyessä koskettimiin ja lauluun. Parhaat vibat sai aikaan vanha biisi Sugardaddy.