Jesu, Isis Nosturilla 9.5.

Eilinen Nosturin keikkapaketti, Jesu ja Isis on siis nähty. Paikalle oli raahautunut 4-500 ihmistä joten porukkaa oli ihan kiitettävästi. Myös meininki oli hyvä, koska allekirjoittanut odotti etukäteen mosh-pitejä ja nyrkkimeriä, mutta sen sijaan sai nähdä yleisön jonka keskittymisen rikkomiseen olisi tarvittu pommeja.

Ensimmäisenä soittanut Jesu on Godfleshistä tutun Justin Broadrickin uusin produktio, joka liikkuu kuitenkin hyvinkin samoissa maisemissa. Jos suinkaan mahdollista kuulostamatta huminalta, on Jesun ulosanti vielä hieman yksinkertaistetumpaa, mutta samalla erittäin synkkää. Koska itselläni ei ole lainkaan kokemusta yhtyeen soitannosta ennen keikkaa, en viitsi siitä myöskään mitään sanoa. Riisuttu industrial kun ei ole niitä helpompia tyylejä joista kertoa jotain. Yhtye soitti noin 40 minuutin setin.

Kun Isis saapui lavalle, oli yleisö valmis vastaanottamaan sen tarjoaman audio/fyysisen hyökkäysen enemmän kuin mielellään. Yhtye aloitti rauhallisemmalla materiaalilla, mutta pääsi nopeasti ns. itse asiaan, musiikin polveillessä jossain erittäin raastavan, melankolisen kauniin ja fysiikkaa runnovan välimaastossa. Suurin osa materiaalista oli yhtyeen viimeisimmältä Panopticon levyltä, mutta mielestäni settiin kuuluin muutamia paloja myös Oceaniclta. Koska en ole tuttu kuin näiden kahden levyn materiaalin kanssa (ja niistäkin vain Panopticon on kunnolla tuttu), en voi sanoa setistä mitään sen tarkempaa.
Erittäin tasokkaan keikan tarjonnut yhtye sai varmasti uusia faneja niistä jotka olivat saapuneet paikalle vai tarkistamaan yhtyeen tason. Soitto kulki, tunnelma oli korkealla ja yhtye tuntui pitävän soittamisesta, joten miksipä ei? Yhtyeen nykyinen maalailevampi tyyli luulisi olevan monelle bändiä kuulemattomalle helpompi tapa tutustua yhtyeeseen, joten suosittelen viimeiseen levyyn tutustumista.

Jutellessani keikan jälkeen Isiksen myyntikojun pitäjän kanssa, tuli heti ilmi että kiertue on mennyt hyvin, mutta myös se että suomen keikka oli ollut keskivertoa parempi. Yhtye näet soitti noin 15 minuuttia pidempään kuin normaalisti, mikä tarkoitti myyjän mukaan että yhtye oli nauttinut yleisön toiminnasta ja soittamisesta yleensä. Lisäksi mies loisti tyytyväisyyttä, koska myyntimateriaalista oli myyty lähes kaikki.
Ainoana myyntikojun tarjoamana herkkuna olisin halunnut kantaa kotiini mattakantisen Panopticonin gatefold tupla-LP version, joka oli prässätty siniselle vinyylille. Erittäin kaunis ja tyylikäs.